Kokemukseni alkaa pienestä tehdaskylästä New Jerseyssä New Yorkin ulkopuolella. Täältä sain tietää monista sydänsuruista, jotka pian muovasivat elämääni. Uskon, että omat kokemukseni, nämä sydänsurut sellaisina kuin niihin viittaan, ovat valmistaneet minut oivaltavaksi ja empaattiseksi terapeutiksi. Kuitenkin vain oman terapeuttini avulla pystyin tavoittamaan todellisimman, terveimmän itseni.
​
Mutta odota, miksi otan tämän riskin ollakseni haavoittuvainen ja läpinäkyvä kanssasi?
​
En pyydä enkä pyytäisi ihmisiltäni mitään, mitä en itse olisi valmis tekemään. En voi puhua muiden terapeuttien puolesta, mutta voin sanoa, että kannustan ja edistän läpinäkyvää prosessia. Joten tässä on tarinani ja miksi uskon voivani auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi – ja ehkä löytämään muita toiveita, joita et tiennyt sinulla olevan.
Ennen terapiaa elin jatkuvassa kriisitilassa. Tunsin olevani eksyksissä, täynnä väkivallan synnyttämiä pelkoja sekä kotona että yhteisössä. Masennuksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden lisäksi kehitin epäterveellisiä selviytymistottumuksia, kuten anoreksiaa ja itsensä vahingoittamista. Myöhemmin opin, että sillä, mitä olin elänyt, oli nimi; sitä kutsuttiin PTSD:ksi (posttraumaattinen stressihäiriö).Tajusin, että PTSD oli jotain, joka minulla oli, ei se, joka minusta oli tullut.Opin hallitsemaan oireitani tehdäkseni tilaa omalle paranemiselleni – paranemismatkalle, joka oli luonnollisesti tasoittanut polun elämäni työhöni terapeuttina.
​
Työskentelin monta vuotta terapeuttini kanssa murtaakseni nämä taakkaat. En tiennyt, kuinka aion voittaa ne, kun aloitin matkani, uskoin vain, että jos pysyn kurssilla, se jotenkin onnistuisi. Vuosia myöhemmin löysin ääneni, toivoni, todellisen aidon itseni.
​
Aloitin urani 20-vuotiaana vapaaehtoistyönä riskitytöille ryhmäkodissa. Tytöt, jotka olivat nähneet synkempiä päiviä kuin minä ja taistelivat voittaakseen.
Mitä minulla oli tarjota heille?
Itse olin kadonnut sielu. Silloin tajusin, että toivoa on monessa muodossa. Heihin uskova henkilö merkitsi näille tytöille kaikkea – varsinkin sellaista, joka oli selvinnyt omasta väkivallastaan ja paennut seuraamaan omia unelmiaan.
​
Vapaaehtoistyö on kehittynyt vuosien varrella vammaisten lasten parissa työskenteleville töille. Huomasin pääseväni lähemmäksi intohimoani tarjoamalla empatiaa, myötätuntoa ja ystävällisyyttä niille, jotka usein jätettiin huomiotta ja hylättiin. Tämä johti lopulta takaisin työskentelyyn kantakaupungin nuorten ja entisten jengin jäsenten kanssa asuinhoitolaitoksessa (RTF). Toimin myös CASA:n asianajajana (Court Appointed Special Advocate), jossa ansaitsin Presidential Volunteer of the Year -palkinnon. Olen erittäin ylpeä tästä palkinnosta, koska se osoitti, että tekemälläni työllä oli merkitystä. että näillä lapsilla oli merkitystä.
​
Tajusin kuitenkin nopeasti, että tämän työn kestävää potentiaalia rajoittivat - jopa sabotoivat - toimimattomat ympäristöt, joita nämä lapset kokivat näissä tiloissa. Vastatakseni tähän tarpeeseen minusta tuli perheterapeutti. Työskentelin järjestelmän poistamien lasten kanssa tavoitteena yhdistää heidät perheensä kanssa terveellä ja turvallisella tavalla. Tämän työkokemuksen kautta minulla oli kunnia helpottaa ja todistaa merkittävää muutosta käyttämällä perhesysteemiterapiaa, jota vauhditti koulutukseni Philadelphia Child and Family Therapy Training Centerissä. Tajusin, että minun piti jatkaa koulutustani saadakseni vahvemmat taidot, joten lähdin ylioppilaaksi.
​
Osallistuin ja valmistuin LIOS Graduate College of Saybrook Universitystä, kokemukselliseen ohjelmaan, joka keskittyi järjestelmäteoriaan. Sieltä tutkin uhkapelineuvontaa, kunnes asettuin omaan yksityislääkäriini. Yksityistoimistoni on minulle tärkeä, koska täällä voin työskennellä tavalla, joka kunnioittaa asiakkaideni etua ilman rajoituksia.
​
Mikä tuo minut tähän päivään… matkani on tehty, voisi sanoa… tein työni… sain tutkinnon… eikö…? No kyllä ja ei. Vaikka saavutamme tavoitteemme, työmme ei ole koskaan todella tehty, eikö niin? Tämä on minusta jännittävää, koska se tarkoittaa, että voimme aina kasvaa ja tutkia. Harkitsetpa sitten ensimmäisten askeleiden ottamista tai matkaasi syvempää tutkimista, odotan innolla tapaamistasi ja nähdä, mihin matkasi johtaa sinut seuraavaksi.